tiistai 20. toukokuuta 2014

Ystäviä ja herkuttelua

Viime viikonloppu oli varsin ystäväpainotteinen. Sain lapsuudenystäväni lapsineen yökyläilemään. Kyllä sitä odotettiinkin, sekä minä että lapset! Lasten ystävystymistä keskenään on ollut ilo seurata, ovathan lapset tunteneet toisensa aina, siis syntymästään lähtien. Esikoisemme ovat samanikäisiä, tunteneet toisensa vauvasta saakka. Molemmat poikia, joten yhteistä tekemistä löytyy helposti. Tyttöjemme välillä ikäeroa on vuosi, mutta se ei enää leikeissä näy mitenkään. Yhteiset jutut on heilläkin. On sillä ystävälläni vielä kuopuskin, mutta hänelle emme saaneet enää leikkikaveria. Onneksi tämä nuori miehenalku pääsee välillä mukaan esikoistemme touhuihin  -on sitten yhteisiä poikien juttuja heilläkin. 

Viikonloppu sujui siis leppoisissa merkeissä. Yhdessäoloa ja rentoa meininkiä. Nykyään ehdimme jo jutella paljon päiväsaikaankin, kun lapset touhuilevat yhdessä omiaan -mutta kyllä me vielä valvommekin lasten nukahdettua. Nytkin valvoimme aika myöhään maailmaa parantaen :). Ystävyytemme on jo monessa liemessä keitetty ja testattu, sillä olemme tunteneet toisemme 6-vuotiaasta saakka. Onni on omistaa ystävä, joka tietää millainen olen, mistä tulen ja senkin mitä kohti olen menossa! 

Viikonloppuna otimme varaslähdön kuopuksen synttäreihin. Sen kunniaksi tein jäätelökakkua, ohjeen nappasin Anniinan blogista täältä.


Jäätelökakun pohja onnistuisi ehkä ilman voitakin, ja minulla sitä voita taisi tulla liikaa...nimittäin pohjaa ei meinannut saada leikattua, se kun jäätyi niin kovaksi pakkasessa. Hyvää oli silti!

Ystäväni kanssa meillä on yksi perinne; aina yökyläilyiden yhteydessä herkuttelemme Aino-jäätelöllä -siis sitten kun lapset ovat jo nukkumassa :D.  Tällä kertaa testasimme uutta vadelman makua. Jotkut maistelevat viinejä, me maistelemme jäätelöä :D. 


Oli muuten herkullista, ihanan pehmeän makuista!

Ystäväteema jatkui vielä sunnuntai-iltapäivänä, kun menin vähän uudempien ystävieni kanssa syömään Tex Mex -noutopöytään. Oli herkullista, ja nautimme noutopöydän antimista varmaan 2,5 tuntia...ei ollut enää illalla nälkä! Näihin uudempiin ystäviini olen tutustunut työni kautta, ja täytyy sanoa että aikamoisia aarteita on sieltäkin löytynyt. Juteltavaa riittää, yhdessäolo on rentoa ja mutkatonta heidänkin kanssaan. 

Noutopöydän jälkkäriosastolta löytyi vielä tällaisia herkkuja viikonlopun päätteeksi :). 

Kiitos ystävät, oli kerrassaan virkistävä viikonloppu! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti