maanantai 29. syyskuuta 2014

Arjen palapeliä

Arki on kuin sellainen 1000 palan palapeli. Välillä kaikki palaset ovat hetken nätisti paikoillaan, jos hyvin käy. Mutta useimmiten vähintään joku kohta palapelistä on hajallaan, ja osa palasista voi olla jopa hukassa. 

Arjen sujuminen vaatisi hieman suunnittelua. Minä olen siinä huono. Yleensä vain hyppään tilanteisiin ja uin virran mukana. Toisinaan jopa suunnittelen jotain etukäteen, ja jos hyvin käy, myös toteutan suunnitelmaani. 

Arjen sujumiseen liittyy monia asioita. Aina suunnittelu ja toteutus ei toimi. Sen huomaa vaikkapa siitä, kun lapsi aamulla ilmoittaa ettei löydä parillisia sukkia. Tai iltapesun jälkeen ei löydykään puhtaita alushousuja. Puhumattakaan siitä, että säätyypin muuttuessa etsitään paniikissa sään mukaista varustusta...Itsellenikin tulee ajoittain vaatekriisi, kaapista ei löydy mitään päälle pantavaa. Ainakaan sellaista, mitä ei tarvitsisi silittää. Huokaus. Eikö vaatteita voi katsoa valmiiksi illalla? Ei kai ;-). 

Ruokapuoli on taas ihan oma juttunsa. On päiviä, että tulen töistä ja siitä vartin kuluttua pitäisi olla jo menossa, milloin harrastuksiin, milloin kaverisynttäreille tai muuten vaan kavereille. Asumme sen verran kaukana, että harrastuksiin on kuljetettava. Kavereitakin löytyy kolmelta kylältä, joten kavereiden luoksekin tarvitaan autokyytiä. Välillä tilanne on kriittinen, mutta minuuttipelillä on selvitty. On selvää, että tällaisilla "kiiruspäivillä" ruokaa ei ehdi valmistamaan. On pakko olla jotain, mitä vain lämmitetään. Onneksi mies ehtii usein kotiin vähän ennen minua, joten useimmiten hän ehtii ruokkimaan lapsetkin. Minä sitten huolehdin oman syömiseni, joskus takki päällä ja seisaaltaan. Ruuan olen kuitenkin useimmiten valmistanut etukäteen :). Jossain asiassa siis olen toteuttanut suunnittelua! 

Tällä viikolla meillä on ollut ensimmäistä kertaa käytössä ruokalista. Suunnittelin viikon ruuat etukäteen, ja sitä suunnitelmaa olen nyt toteuttanut. Helpottaa huomattavasti kaupassa asioimista :). 

Onneksi meillä on kaksi autoa. Toinen auto on vaan sellainen, että minun ajo-oikeudet eivät siihen riitä, joten sitäkin pitää suunnitella että kuka kulkee ja milloin henkilöautollamme. Onneksi se pääosin on minun käytössäni :). 

Arjen palasiin kuuluu toki monta muutakin asiaa. Lasten kokeisiin valmistautumiset (jotka joskus unotuu), oma harrastukseni, ajoittaiset treffit ystävieni kanssa...suunnittelua riittää. Mieheni myös valmentaa vapaa-ajallaan urheilujoukkuetta, ja valmennusreissujen lisäksi on tietysti pelit -joita saattaa viikonlopussa olla kaksi. Vieraspeliviikonloppuina pelireissuilla saattaa mennä koko viikonloppu, joten luonnollisesti tämäkin vaikuttaa siihen, mitä koko perheellä teemme ja milloin. 

Ei ihme, että rästihommia on jatkuvasti. Milloin joku paikka talon sisällä huutaa huomiota (ja voi olla että sitä huomiota saa odottaa pitkään), milloin taas pihalla  joku nurkka (tai useimmiten koko piha) vaatisi toimenpiteitä. Työkin vaatii veronsa, vaikka työstäni kovasti pidänkin. Aina ei vaan työpäivän jälkeen jaksa olla kovin tehokas. Eikä aina jaksa edes viikonloppuna. Oikeasti nimittäin olen aika laiska...tai sanotaanko näin, että kärsin aloittamisen vaikeudesta. Sitten kun saan jonkun homman alulle, se yleensä sujuu -ainakin jonkin aikaa. 

Vaikka välillä (tai siis suurimmaksi osaksi) kotona on täysi kaaos ja elämä tuntuu hektiseltä, toivon että lapsemme eivät sitä koe sellaisina. Se kaaos ja kiire kun useimmiten on vain oman pääni sisällä. Tunnelma kotona on ehkä kuitenkin leppoisa, mitä nyt sitten lähdön hetkellä hoputetaan tiukastikin. Mutta sekin johtuu yleensä siitä, että minä olen lädössä viime tipassa. 

Vaikka elämä on tällä hetkellä aika täyden tuntuista, en haluaisi siitä muuttaa mitään. Tai no, ehkä toivoisin hieman lisää aikaa itselleni sohvan nurkassa kutimen ääressä. Mutta sekin on järjestelykysymys. Pitää harjoitella vielä vähän sitä suunnittelemista :).


6 kommenttia:

  1. Minunkin pitäisi alkaa elää vähän suunnitelmallisempaa arkea, ihan oman terveyden takia. Mullla menee helposti monta päivää ilman lämmintä ruokaa :( Varmasti auttaisi juuri tuollainen suunniteltu ruokalista viikolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehellisyyden nimissä, sitä ruokalistaa ei ole harrastettu taas pitkään aikaan :D. Pitäisi taas itsekin ryhdistäytyä!

      Poista
  2. Nuo lasten harrastuksiin kuskaamiset rasittaa meitäkin, ja erityisesti mua. Onneksi nyt on kesätauko!:) Ruokajutuissa olen yrittänyt tehdä sen verran isoja satseja viikonloppuisin, ettei ainakaan maanataina tarvitse välttämättä laittaa ruokaa, vaan lämmitellään jämiä. Myös viikolla teen esim. laatikoita tai keittoa niin, että ruokaa on enemmän, kuin yhteen ruokailuun. Nykyään yritän myös huomioida mieheni syömiset, sillä hän tekee enimmäkseen etänä kotona töitä, ja siis syö myös päivällä kotona.
    Onhan se sellainen palapeli tuo arkielämä, mutta aika aikaa kutakin. Lapset kasvaa niin vauhdilla!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee, nyt on jo paljon helpomaa kuin vaikka 5 vuotta sitten :). Ja ruokien suhteen harrastan samaa, sen verran isompaa satsia että pariin kertaan syödään samaa ainakin.

      Poista
  3. Vaikka palapelissäni ei ole kuin 50 palaa ;) niin tuntuu että niistäkin on osa aina hukassa.. Jos nyt kesällä saisi taas pääkoppansa järjestykseen niin olisi itselläkin parempi olla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä palasia on kyllä aina pikkuisen liikaa :). Kohti parempaa arkea, lomien jälkeen!

      Poista