sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Ystävän luona

Ystävän luona on melkein kuin kotonaan. 
Ystävä ei tykkää huonoa, vaikka kävisin kirpparikierroksella sillä aikaa kun hän puuhastelee kotona. 
Ystävä voi antaa minulle myös kauppalistan jotta saamme vierailun aikana ruokaa pöytään, ja sitten minä menen kauppaan ruokaostoksille. 
Ystävän pikkupoika voi pyytää lukemaan iltasatua, ja sitten se samainen pikkupoika nukahtaa viereeni juuri kun kirja on lopussa <3. 
Ystävän kanssa valvotaan kun lapset jo nukkuu, mutta ystävälle voi myös sanoa senkin jos haluaa jo nukkumaan. 
Ystävän lapset ja minun lapset keksivät jatkuvasti keskenään tekemistä, ja näyttää siltä että he viihtyvät keskenään ihan yhtä hyvin kuin me aikuisetkin. 

Semmoista se on, ystävyys <3.



perjantai 25. syyskuuta 2015

Viikonloppulukemista :)

Kivempi blogissa on meneillään taas Retro Remix -viikonloppu. Siihen osallistuvat bloggaajat voivat linkittää Kivempi blogin Retro Remix -sivulle 1-3 vähintään kuukauden vanhaa postausta. Osallistujien on myös käytävä kommentoimassa vähintään kolmea muiden bloggaajien sivuille linkittämää postausta. Itselläni on tässä arkipyörityksessä jäänyt useampi remix-viikonloppu välistä, mutta nyt osallistuin minäkin. 

Linkittämäni postaukset laitoin tuolta vuoden takaa lokakuulta. Kaksi erilaista sunnuntaita, semmoinen "lörsimispäivä" ja "tehopäivä". Semmoisiahan ne yleensä on, jompaa kumpaa. Ne sunnuntait siis :). 

Sen lörsimispäiväni löydät myös täältä ja tehopäivän täältä

Mutta kannattaa käydä katsomassa myös tuolta Kivempi blogista mitä postauksia toiset bloggaajat ovat linkittäneet. Ja muuten, Kivempi blogista löytyy vaikka mitä hyödyllistä tietoa bloggaajille, kannattaa käydä lukemassa! 


tiistai 22. syyskuuta 2015

Perhosvaikutuksia

Perhosvaikutus eli perhosefekti (engl. "butterfly effect") on kaaosteoriassa käytetty vertaus siitä, että perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voisi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa. Laajemmin ja tarkemmin se käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa. Perhosefektissä kaaoottisuus syntyy kun muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat "korkoa korolle", jolloin pienikin muutos tai häiriö voi aikaansaada suuria vaikutuksia. Lähde: Wikipedia.

Entäpä jos perhosvaikutus toimii myös ihmissuhteissa? Kaikki se, mitä tekee tai jättää tekemättä. voi aikaansaada suuria muutoksia. Ystävällinen hymy, lämmin katse, kannustus. Hankalina hetkinä niiden merkitys vielä korostuu. Entäpä sitten jos kohtaa kiusaamista, syrjintää, mitätöintiä? Entäpä jos vanhempana elää tilanteessa, jossa voimia lasten huomioinnille ei ole? Millaista tulevaisuutta se lapsille rakentaa? 

Työni kautta olen jatkuvasti erilaisten ihmissuhdepulmien ja vaikeiden elämäntilanteiden kanssa kasvotusten. Usein mietin, millainen kehityshistoria pulmilla on. Mistä kaikki on alkanut, kenties sukupolvien takaa? Olisiko negatiivinen perhosvaikutus ollut ehkäistävissä, jos jossain välissä joku olisi tehnyt jotain eri tavalla? 

Meillä kaikilla on suuri vastuu. Aikuisina, vanhempina, ihmisinä. Teoillamme tai tekemättä jättämisillämme voi olla yksittäisten ihmisten kohdalla yllättävän suuria vaikutuksia. Jos huomaan jonkun tarvitsevan apua, menenkö hätiin vai käännänkö katseeni pois? Haenko hankalissa elämäntilanteissa apua läheisiltä tai ammattilaisilta, vai yritänkö salata hankaluudet? Jos haen apua, saanko sitä, kuullaanko hätäni, vai jäänkö viranomaiskoneiston jalkoihin? 

Nämä mietteet sopivat erityisen hyvin tähän hetkeen, kun maamme yrittää selviytyä pakolaiskriisistä. Nämä ajatukseni lähtivät kuitenkin lentoon päivittäisen työni herättämistä ajatuksista koskien ihan tavallisia suomalaisia perheitä. 



Millaisia perhosvaikutuksia sinä haluat olla rakentamassa? 


maanantai 21. syyskuuta 2015

Auringonlasku

Elo-syyskuussa on saanut ihastella auringonlaskuja. Instagram-tiliäni seuraavat ovatkin huomanneet, että siellä on ollut muutamia auringonlaskukuvia. Harmi vaan, kun aina ei ole kameraa mukana kun auringonlaskuja bongailee. 

Koska asumme metsän keskellä, pihallemme ei juuri auringonlaskut näy. Hyvällä tuurilla ikkunasta kurkatessa saattaa huomata, että nyt voisi olla "tilanne päällä". Useamman kerran olen sitten lompsinut naapuripeltojen laidoille kuvia räpsimään....

Haaveilen paremmasta kamerasta, mutta toistaiseksi pitää tyytyä tähän mikä saatavilla on. Ihan kelvollisia kuvia tulee tälläkin, kun tarpeeksi monta kertaa yrittää. 





Tuo alapuolella oleva kuva on ehkä itselle kaikista mieluisin tässä esitellyistä. Olin jo menossa nukkumaan, kun huomasin että pilvissä on puiden yläpuolella sen verran hyvät värit että kannattaisi ehkä lähteä kuvaamaan. Lompsin sitten lähimmän pellon reunaan kamerani kanssa, ja huomasin että pellolle on noussut sumu. Tunnelma oli jopa vähän aavemainen, ja vähän taisin joitakin rasahduksia metsän seasta säikähtääkin. Mutta kannatti lähteä :). 


Lenkkireissuillakin on auringonlaskuja bongattu. Puhelimella ei saa läheskään yhtä hyviä kuvia, mutta kyllä näistäkin tunnelma välittyy. 



Nämä auringonlaskun hetkethän menee tosi nopeasti ohi. Aika monesti on käynyt niin, että kameraa hakiessa tilanne on ehtinyt  mennä ohi. 
Joten pidetään silmät avoimena, koskaan ei voi tietää milloin luonto näyttää taas parastaan :). 


maanantai 7. syyskuuta 2015

Loviisan Wanhat talot 2015


Reilu viikko sitten kävimme Loviisan Wanhat talot -tapahtumassa. Tämä oli meille toinen kerta, ensimmäisen kerran kävimme tapahtumassa viime vuonna. 
Viime vuodesta viisastuneena emme yrittäneetkään tällä kertaa nähdä kaikkea. 
Päädyimme kiertämään alueella, minne emme viime vuonna ehtineet ollenkaan. Taisimme kiertää vain vajaa 10 kohdetta. Sen lisäksi kiersimme kirpputorialuetta ja keräilymessupöytiä. Ostoksia emme kuitenkaan sen kummemmin tehneet, katselimme vain. 

Tällaisella hitaammalla tahdilla kiertely oli mukavaa. Monissa taloissa oli kauniit pihat. 



Pihoja oli myös somistettu kekseliäästi. 



Ulkokuistit olivat kutsuvia.



Sisältäkin löytyi paljon kaunista katseltavaa. 




Monentyylistä, monella tapaa remontoitua. Viimeisen päälle viimeisteltyä ja boheemimmalla tyylillä tehtyä. Itse katselin enemmän sisustuksia ja pihoja, mieheni taas sitä remontoinnin jälkeä. Ehkäpä tästä reissusta jotakin inspiraatiota jää takataskuun....

Lopuksi piipahdimme vielä Kukkukivellä, Loviisan punaisessa tornissa. Näköalatorni on vuodelta 1906. Maisemat tornista ovat varmasti mukavat, nyt kohdallemme osui kuitenkin sadekuuro ja ukkonenkin jyrisi, joten en tuonne huipulle uskaltautunut. Käymisen arvoinen paikka tämäkin! 




Iso kiitos kaikille kotinsa avanneille. Ja hienoa, että vanhoja rakennuksia pidetään kunnossa. Tsemppiä kaikille niille, joiden remonttiurakka on vasta alkutaipaleella! 

Loviisan Wanhojen talojen kohteista voit lukea täältä. Tapahtumasta on myös paljon blogikirjoituksia, joita löytyy tapahtuman facebook-sivulta