maanantai 28. maaliskuuta 2016

Ikuisuusprojektina villapaita -purkuun vai pitoon?

Minulla on ollut yksi ikuisuusprojekti. Nimittäin neulepaita lampaanvillasta. Ensimmäisen kerran aloitin paidan tekemisen....varmaan 20 vuotta sitten. Voi siitä olla kauemminkin. Palmikkoneuletta ja nyppylää....Tein paidan valmiiksi. Mutta siitä tulikin liian pieni. Koska lanka oli arvokasta, paita meni purkuun, ja aloitin sen uudestaan, samalla mallilla. Mutta paita jäi kesken. Kaivoin sen naftaliinista kun odottelin esikoista. Esikoinen täyttää elokuussa 13 vuotta, joten siitäkin on aikaa...ja taas se jäi kesken. Sittemmin olen joka talvi ajatellut että tänä talvena sen teen loppuun. Aina se jäi...kunnes viime talvena sen sain melkein valmiiksi. Mutta vain melkein. Nyt pääsiäisenä kaivoin paidan taas vaatehuoneesta. Kauluksesta puuttui vähän, muuten paita oli valmis. Tikuttelin kauluksen valmiiksi ja pistin paidan päälleni. Ei miellyttänyt -onhan se malli sieltä 20 vuoden takaa. 

Kovan onnen villapaita En ole tätä vielä edes oikonut/ höyryttänyt kun en tiedä meneekö tämä vielä purkuun....


Mitäpä tehdä? Purkaako vielä toisen kerran ja tehdä paidasta mieluinen, ihan toisella mallilla? Lanka on kuitenkin aitoa villaa, joten mielelläni tästä jotain sellaista tekisin että se olisi ihan oikeassa käytössä. Voisi sitä kait semmoisena kotipaitana pitää, mutta ei se siitä sen mieluisammaksi muuttuisi. Mitä sinä tekisit? 

Palmikkoneuletta ja nyppylää.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Kun äiti unohtaa lapsensa...

Tavallinen työpäivä. Iltapäivällä kokousta, sen jälkeen vielä rauhassa ruokakauppaan. Kotona saan pitkiä katseita osakseni. "Unohtuiko jotakin?". Ei, miten niin...sitten se iski. Poika olisi pitänyt hakea koulun jälkeen liikuntakerhosta. Asia, mikä ei ollut käynyt mielen vieressäkään koko päivänä. Eikä aamuna. Oli minulle koitettu soittaakin, useamman kerran...puhelin vaan oli äänettömällä. Onneksi poika oli saanut kyydin naapuriKYLÄN kerhokaverin isältä. Kävelymatkaa kotiin olisikin ollut 7 kilometriä. Niin, ja tämä tapahtui tammikuussa, kovien pakkasten aikaan, ja kerhon jälkeen olisi saanut kävellä pimeässä. Ei jalkakäytäviä ja valaistustakin vaan osan matkasta. 

Että tämmöistäkin voi tapahtua....toivottavasti ensimmäisen JA VIIMEISEN kerran. Sattuneesta syystä meidän liitutaulumaalilla maalattuun savupiippuun ilmestyikin sitten tällainen teksti:


Tämän jälkeen olenkin merkinnyt liikuntakerhot kalenteriini punaisella yliviivaustussilla....vaikka luki se kerho tuonkin päivän kohdalla, jotenkin se vain jäi rekisteröimättä!

Onko täällä muita huonomuistisia vai olenko ainut?

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Sring-hylly :)


Tästä on haaveiltu :). Nimittäin Sring-hyllystä. Alkuvuodesta sen sitten tilasin, Svandinavian Design Centeristä. Tässä ensimmäiset kuvaräpsyt, tavarat ovat tosin jo vähän vaihtaneet kuvaamisen jälkeen paikkoja. 

Toimitus oli nopea, ja tuolla verkkokaupassa oli paljon erilaisia värivaihtoehtoja. Näille retro-purkeille ja astioille tätä alunperin ajatelinkin, saa nähdä mitä kaikkea näillä hyllyillä vielä näkyy :). Hylly on ollut paikoillaan jo kohta pari kuukautta, ja tosi tyytyväinen olen tähän ostokseeni ollut. Mieluisa paikka näiden "aarteiden" säilytykseen!